Taidanpa kieriskellä hetkisen kitkerässä itsesäälissä ja vuodattaa elämäni viimeisimmät laimeat juonenkäänteet kirjalliseen muotoon. Päivieni laimeutta voisi mehutiivistekielellä kuvata näin: yksi osa mehutiivistettä ja sata osaa vettä. Viikon kohokohta oli kenties se, kun M lausui huumorimielessä abipaitaa maksaessaan, että "Kiitos viime yöstä". Vieressä seisoneiden lukion ykkösten järkyttyneen epäuskoisista katseista päätellen tuo huumori-aspekti ei aivan auennut heille. Tämähän ei minua haittaisi, sillä toki jään historiankirjoihin mieluummin legendaarisella alaotsikolla "Tyttö, joka myi itseään välitunnilla ranskanluokassa hintaan 23,50" kuin pyyhkiydyn ikuiseen unohdukseen mitättömänä nolife-tusinasieluna.
On tietenkin mahdollista, että ykkösten epäuskoiset ilmeet johtuivat hinnoittelupolitiikastani. Kenties heidän mielestään 23,50 oli suorastaan kiskurimainen hinta yhdestä yöstä minun kanssani, sillä epäilen ulkoisen statukseni ilmenevän ensi silmäyksellä - ja ylipäätään millään silmäyksellä - kerrassaan riittämättömänä täyttämään kyseisten palvelunkäyttäjien laatuvaatimukset. Vaikkei perinteinen "Ruumiini on temppelini" -ajattelu aivan vastaakaan ajatusmaailmaani, on minun - mitenkään prostituoitujen jaloa ammattikuntaa väheksymättä - todettava, että "Ruumiini on yleinen kulkuväylä" -slogan on kenties vielä kauempana maailmankatsomuksellisista ihanteistani. Minulle parhaiten tunnuslauseeksi sopisi "Ruumiini on paikka, johon kaadan päivittäisen kahvikiintiöni" tai "Ruumiini on systeemi, jota särkee, jos nörtteilen koko yön sängyssä läppärin kanssa". Myös "Ruumiini on lihamöykky, jonka yläosassa sijaitsevat aivot tuottavat täysin käsittämätöntä tekstiä galleriapäiväkirjaan" onnistuu mielestäni korreloimaan vallitsevan todellisuuden kanssa varsin kattavasti.
Asiasta kolmanteentoista, tänään on perjantai 13. päivä ja erään herran/rouvan mukaan myös kansainvälinen Kiduttakaa Nooraa -päivä. Tästä johtuen sain tänään kyseenalaisen kunnian kirjoittaa abirekkapahviimme kohdan "Paskasta nousee mopon pää", mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. En tosin ehtinyt P:tä pidemmälle, kun taiteellinen flow'ni katkesi eräiden ryhdyttyä harrastamaan tiedätte-kyllä-mitä siinä aaltopahvin päällä metrin päässä taiteellisesta "Paskastani". Ilmeisesti aaltopahvit ja myrkyllisten maalien haistelu voivat aiheuttaa alkukantaisten viettien hallitsematonta purkautumista. "Paskani" luominen siis keskeytyi alkutekijöihinsä. Paska juttu. (Kakkahuumori, sinä ehtymättömän ilon riemulaatikko, kiitos kun jälleen sulostutit harmaata arkeani.)
Perjantai 13. jatkui illalla varsin kahtia jakautuneissa tunnelmissa, kun erään (kieroutuneen)ystäväni alter ego, 41-vuotias aasialainen ruttunaamarouva ilmestyi hämmentämään mielenrauhaani. Hiton sumuttaja-Romeo. Ei ihme, että Sanonko-minkä-tarkastaja oli niin täydellinen! Ja kaikki ne feikkidialogit itsesi kanssa! Ruttunaamasalaliitto! Senkin pikku apina. Myönnettäköön, että se oli ehkä maailmankaikkeuden paras juttu.
Torstaina maanpäällinen taivas ilmestyi keskuuteemme kirja-alen jumalallisessa muodossa. Ostin seuraavat kirjat:
*Tomi Kontio: Vaaksan päässä taivaasta (runoja) 1,00
*Jarkko Laine: Sateen ääni on niin yksinäinen ääni (runoja) 2,00
*Brian Jacques: Redwallin taru 8, Pahan jälkeläinen 3,00
*F. M. Dostojevski: Kirjoituksia kellarista 2,90
*Martyn Oliver: Filosofian historia 14,90
Saimme todistukset. Psykologia 9, ranska 10, matematiikka 10 ja filosofia 10. Huomenna menen kouluun, vaikka on lauantai. Kiltit tytöt menevät kouluun, kun käsketään, ja kuulemma "vievät opiskelupaikat hyviltä tyypeiltä, joilla olisi oikeasti jotain annettavaa". Olen pahoillani kaikkien "hyvien tyyppien" puolesta, jotka edustamani kilttien tyttöjen sieluton ja tahdoton massa-armeija jyrää jalkoihinsa jatkokoulutuspaikkojen valintakokeissa osaamalla valintakoekirjat ulkoa vaikka takaperin. Auktoriteettejä sokeasti kumartelevat kiltti tyttö -kloonit lunastavat opiskelupaikat itselleen kirjoittamalla pienenpienellä kiltti tyttö -käsialallaan esseepaperit täyteen ulkoaopittuja korulauseita. "Hyvät tyypit", nuo parkaraukat, jäävät opiskelijakiintiöiden ulkopuolelle, sillä kilttien tyttöjen turhantärkeä nippelitietous painaa vaakakupissa enemmän kuin keskinkertaisilla arvosanoilla koulunsa suorittaneiden "hyvien tyyppien" aidot mielipiteet ja aidot kyvyt, jotka siirtyvät paperille hiomattoman spontaanissa muodossa. Olen erittäin syvästi pahoillani kilttien tyttöjen uhreiksi joutuneiden "hyvien tyyppien" puolesta, sillä he ovat "oikeasti hyviä tyyppejä", kun me kiltit tytöt puolestamme olemme vain sieluttomia lukukoneita ja huomionkipeitä perfektionisteja. Kenties voisimme yhteisvoimin perustaa Pelastakaa Hyvät Tyypit Ry:n ja sen sisarliikkeen, Työntäkää Kiltit Tytöt Kaasukammioihin Ry:n. Kaikki tytöt, joiden todistuksen keskiarvo on yli 9, tulisi mitä pikimmiten toimittaa Nakkilan keskitysleirille, jotta tämä ihmiskunnan saasta voitaisiin pyyhkiä lopullisesti maan päältä. Eläköön "hyvät tyypit"!
On tietenkin mahdollista, että ykkösten epäuskoiset ilmeet johtuivat hinnoittelupolitiikastani. Kenties heidän mielestään 23,50 oli suorastaan kiskurimainen hinta yhdestä yöstä minun kanssani, sillä epäilen ulkoisen statukseni ilmenevän ensi silmäyksellä - ja ylipäätään millään silmäyksellä - kerrassaan riittämättömänä täyttämään kyseisten palvelunkäyttäjien laatuvaatimukset. Vaikkei perinteinen "Ruumiini on temppelini" -ajattelu aivan vastaakaan ajatusmaailmaani, on minun - mitenkään prostituoitujen jaloa ammattikuntaa väheksymättä - todettava, että "Ruumiini on yleinen kulkuväylä" -slogan on kenties vielä kauempana maailmankatsomuksellisista ihanteistani. Minulle parhaiten tunnuslauseeksi sopisi "Ruumiini on paikka, johon kaadan päivittäisen kahvikiintiöni" tai "Ruumiini on systeemi, jota särkee, jos nörtteilen koko yön sängyssä läppärin kanssa". Myös "Ruumiini on lihamöykky, jonka yläosassa sijaitsevat aivot tuottavat täysin käsittämätöntä tekstiä galleriapäiväkirjaan" onnistuu mielestäni korreloimaan vallitsevan todellisuuden kanssa varsin kattavasti.
Asiasta kolmanteentoista, tänään on perjantai 13. päivä ja erään herran/rouvan mukaan myös kansainvälinen Kiduttakaa Nooraa -päivä. Tästä johtuen sain tänään kyseenalaisen kunnian kirjoittaa abirekkapahviimme kohdan "Paskasta nousee mopon pää", mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. En tosin ehtinyt P:tä pidemmälle, kun taiteellinen flow'ni katkesi eräiden ryhdyttyä harrastamaan tiedätte-kyllä-mitä siinä aaltopahvin päällä metrin päässä taiteellisesta "Paskastani". Ilmeisesti aaltopahvit ja myrkyllisten maalien haistelu voivat aiheuttaa alkukantaisten viettien hallitsematonta purkautumista. "Paskani" luominen siis keskeytyi alkutekijöihinsä. Paska juttu. (Kakkahuumori, sinä ehtymättömän ilon riemulaatikko, kiitos kun jälleen sulostutit harmaata arkeani.)
Perjantai 13. jatkui illalla varsin kahtia jakautuneissa tunnelmissa, kun erään (kieroutuneen)ystäväni alter ego, 41-vuotias aasialainen ruttunaamarouva ilmestyi hämmentämään mielenrauhaani. Hiton sumuttaja-Romeo. Ei ihme, että Sanonko-minkä-tarkastaja oli niin täydellinen! Ja kaikki ne feikkidialogit itsesi kanssa! Ruttunaamasalaliitto! Senkin pikku apina. Myönnettäköön, että se oli ehkä maailmankaikkeuden paras juttu.
Torstaina maanpäällinen taivas ilmestyi keskuuteemme kirja-alen jumalallisessa muodossa. Ostin seuraavat kirjat:
*Tomi Kontio: Vaaksan päässä taivaasta (runoja) 1,00
*Jarkko Laine: Sateen ääni on niin yksinäinen ääni (runoja) 2,00
*Brian Jacques: Redwallin taru 8, Pahan jälkeläinen 3,00
*F. M. Dostojevski: Kirjoituksia kellarista 2,90
*Martyn Oliver: Filosofian historia 14,90
Saimme todistukset. Psykologia 9, ranska 10, matematiikka 10 ja filosofia 10. Huomenna menen kouluun, vaikka on lauantai. Kiltit tytöt menevät kouluun, kun käsketään, ja kuulemma "vievät opiskelupaikat hyviltä tyypeiltä, joilla olisi oikeasti jotain annettavaa". Olen pahoillani kaikkien "hyvien tyyppien" puolesta, jotka edustamani kilttien tyttöjen sieluton ja tahdoton massa-armeija jyrää jalkoihinsa jatkokoulutuspaikkojen valintakokeissa osaamalla valintakoekirjat ulkoa vaikka takaperin. Auktoriteettejä sokeasti kumartelevat kiltti tyttö -kloonit lunastavat opiskelupaikat itselleen kirjoittamalla pienenpienellä kiltti tyttö -käsialallaan esseepaperit täyteen ulkoaopittuja korulauseita. "Hyvät tyypit", nuo parkaraukat, jäävät opiskelijakiintiöiden ulkopuolelle, sillä kilttien tyttöjen turhantärkeä nippelitietous painaa vaakakupissa enemmän kuin keskinkertaisilla arvosanoilla koulunsa suorittaneiden "hyvien tyyppien" aidot mielipiteet ja aidot kyvyt, jotka siirtyvät paperille hiomattoman spontaanissa muodossa. Olen erittäin syvästi pahoillani kilttien tyttöjen uhreiksi joutuneiden "hyvien tyyppien" puolesta, sillä he ovat "oikeasti hyviä tyyppejä", kun me kiltit tytöt puolestamme olemme vain sieluttomia lukukoneita ja huomionkipeitä perfektionisteja. Kenties voisimme yhteisvoimin perustaa Pelastakaa Hyvät Tyypit Ry:n ja sen sisarliikkeen, Työntäkää Kiltit Tytöt Kaasukammioihin Ry:n. Kaikki tytöt, joiden todistuksen keskiarvo on yli 9, tulisi mitä pikimmiten toimittaa Nakkilan keskitysleirille, jotta tämä ihmiskunnan saasta voitaisiin pyyhkiä lopullisesti maan päältä. Eläköön "hyvät tyypit"!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti