Afro-Supermies ja venäläiset tissit - täydellistä

Taivas on näyttänyt viime päivinä jotenkin kummalliselta. Kirkkaalta, mutta samalla laimealta ja haalealta, jotenkin pölyiseltä. Aivan kuin jossain suurkaupungissa, jossa ilmansaasteet tukkivat taivaan. Voisin kuvitella, että tältä taivas näytti Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjassa.

Olin tänään Helsingissä äidin kanssa. Sielläkin oli pölyistä. Ja tuulista. Yllätin itseni ostamalla aivan erilaisen yo-juhlamekon kuin olin suunnitellut. Perkele, kun ei ollut kameraa mukana. Joku pikimusta mies oli virittänyt "trapetsiköyden" kahden pylvään välille keskelle katua, ja tasapainotteli köydellä paljain varpain - Supermieheksi pukeutuneena. Saattaa olla, että helsinkiläiset ovat tottuneet ihmisvilinässä trapetsillaan keikkuviin, keltahampaisisiin afro-Supermiehiin, mutta kaltaistani maalaisjunttia tämä katuperformanssi jaksoi riemastuttaa. Olisi mukavaa, jos Turkukin voisi palkata jonkin sympaattisen kiinalaisen jonglööri-Batmanin rikastuttamaan katukuvaansa.

Paluumatkalla linja-autossa luin Vice-lehden Russian Issueta, jossa kerrottiin muun muassa moskovalaisista katuhuorista ja esiteltiin miten venäläiset hankkivat humalatilan kenkäplankkia ja hiussprayta nauttimalla. Ruuhkasta johtuen jouduin päästämään viereeni jonkun tuntemattoman tädin, joka loi minuun ja venäläisten huorien tissejä esittelevään lehteeni paheksuvia katseita.

Ai niin. Ruotsinmatkalta palannut kaulahuivini lähti samaisen kaulan kuljettamana uudelle reissulle, ja tällä hetkellä se seikkailee jossain Viro-Latvia-Liettua -akselilla. Vappuna minä ja huivilainaaja olemme päättäneet ratkaista huiviomistajuuskiistamme mutapainikaksintaistelulla. Etsimme vielä sopivaa mutapainipaikkaa, vinkkejä otetaan vastaan.

Voisi harkita nukkumaanmenoa, sillä huomenna on työpäivä.

Turhuuksien turhuus vol. miljoona

1. Kenen kanssa mieluiten soutaisit Atlantin yli?
- Jonkun soutaja-atleetti-MacGyverin kanssa siitä voisi selvitä hengissä.

2. Kenen toivoisit pumppaavan sydäntäsi, jos se ei olisi automaattinen lihas?
- Onpas täysin irrationaalinen kysymys.

3. Oletko todella olemassa vai onko se vain ihmiskunnan sinuun iskostama oletus?
- Miten ihmiskunta voisi iskostaa minuun jonkin oletuksen, jos en olisi olemassa? Riippuu tietenkin myös olemassaolon määritelmästä.

4. Mikä on lempiseksifantasiasi?
- Varmaankin jokin koulupukutyttöjuttu :)

5. Ovatko Muumit pelottavia?
- Eivät, mutta Tiuhti ja Viuhti ovat melko karmaisevia.

6. Mitä saat yleensä kuulla ulkonäöstäsi?
- Että se on muuttunut.

7. Onko homo-/lesboerotiikka mielestäsi kiihottavaa?
- Jälkimmäinen kyllä.

8. Mihin avaruus loppuu?
- Kysykää Esko Valtaojalta, se on viisas mies.

9. Onko outoa rakastaa Disneyn piirrettyjä?
- Ei. Leijonakuningas <3

10. Saatko joskus raivokohtauksia?
- Hyvin harvoin. Kolmosella erään henkilön abipaitapolitiikka hieman kuumensi tunteitani, joten kiljuin keskellä käytävää "Haista p*ska v*tun v*ttupää!". Sitten pakenin Sirkun luokkaan, heitin reppuni seinään ja kiroilin lisää. Muutama epäonninen kakkonen joutui todistamaan kohtaustani. Yleensä hillitsen itseni.

11. Kenen julkkiksen kanssa haluaisit harrastaa seksiä?
- Hmm. Lapkon Maljan kanssa, se on livenä niin kiihkeä :D

12. Oletko rehellinen itsellesi?
- En voi valehdella itselleni olematta siitä ainakin jossain määrin tietoinen. Olen siis neutraali itseni suhteen.

13. Kenen opettajan kanssa voisit asua saman katon alla, jos olisi pakko?
- Artsin kanssa, mulla on ikävä sen psykedeelisiä kuviksentöitä.

14. Mikä on pahin syntisi?
- En usko syntiin sanan varsinaisessa merkityksessä. Uskonnollista hölynpölyä.

15. Kumpi: Barbie vai Bratz?
- Barbie, kannatan normaalikokoisia päitä.

16. Mikä naisten rinnoissa viehättää miehiä?
- Se, että miehillä ei ole vastaavia.

17. Mikä on mielestäsi maailman suurin ongelma tällä hetkellä?
- USA.

18. Kenen kanssa haluaisit mennä naimisiin?
- Avioliitto on mielestäni jokseenkin turha instituutio. Rakastaa voi ilmankin.

19. Kuka fiktiivinen hahmo haluaisit olla?
- Hannibal Lecter.

20. Mikä on elämän tarkoitus?
- 42.

21. Kuka on maailman seksikkäin mies?
- Joku pitkätukkainen.

22. Olisitko valmis ajamaan itsesi kaljuksi jos siten voisit pelastaa isopandan kuolemisen sukupuuttoon?
- Minun kaljuuteni ja pandojen sukupuuttoon kuolemisen välillä ei vallitse minkäänlaista riippuvuussuhdetta. Idiootti kysymys.

23. Mikä on mielenkiintoisin asia maailmassa?
- Avaruus ja tähtitiede.

24. Mitä lehtiä luet?
- Vice, City, Sue, Rumba, Voima, Vogue, sanomalehdet.

25. Missä haluaisit harrastaa seksiä, jos saisit valita paikan?
- Hö, olen ihan tylsä. Jonkun tärkeän ihmisen sängyssä.

26. Oletko koskaan ajatellut olevasi outo?
- Joskus kun ihmiset muistuttavat asiasta.

27. Kumpi oli ensin: muna vai kana?
- Muna tietenkin. Kaksi eri lintulajia pariutui ja syntyi ensimmäinen kanan geenit sisältävä muna.

28. Söisitkö kuolleen Tarantellan, jos saisit vastineeksi 10 000 euroa?
- Juu, ehdottomasti. Ellei se ole myrkyllinen?

29. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
- Nelisormimangusti, norsu tai pingviini.

30. Kuka julkisuuden henkilö haluaisit olla?
- J.K Rowling.

31. Mitä söit tänään ruuaksi?
- En syönyt, paitsi myslileipää.

32. Mitä juomia olet juonut tänään?
- Vihreää teetä, cappucinoa, kahvia, vettä.

33. Mikä on tämänhetkinen lempikappaleesi?
- PJ Harvey: The life and death of mr. Badmouth

34. Mainitse kaksi hienoa musiikkivideota
- Radiohead: Street Spirit, Röyksopp: What else is there?

35. Viimeisin leffa, jonka näit?
- HP and the Chamber of Secrets.

36. Lempijäätelömakusi?
- Valkosuklaajäätelö, suklaanougat, pistaasipehmis.

37. Kuunteletko nyt musiikkia?
- Joo, Pmmp:n Mummolaa.

38. Kirjoita tähän 28. tekstiviesti, joka sinulla on kännykässäsi.
"...huolettaa vaan että taas höpötän kiveksistäni :) Voin kuvitella mitä Freud sanoisi, mutta löytyisikö herra Dostojevskiltä jotain millä tämän keskustelun voisi ohittaa?"

39. Lempituoksusi?
- Vanilja, tuore leipä ja nukkuvat ihmiset.

40. Mitä aiot tehdä vappuna?
- Harrastaa mutapainia, jos vaan mahdollista.

41. Mikä on iljettävintä, mitä olet syönyt?
- Etanat (oikeesti hyviä), muurahaiset.

42. Mitä on yöpöydälläsi?
- Kirjapino, kaksi muovista buddhaa, lamppu, kynttilä, neula, nappeja, pinssejä.

43. Mainitse kolme cd:tä, jotka sinulla on levyhyllyssäsi mutta joita et koskaan kuuntele.
- Kapasiteettiyksikön, Avaimen ja Fintelligensin levyt lähinnä pölyttyvät hyllyssä.

44. Kuvaile sänkyäsi.
- Kapea ja nariseva. Vihreä päiväpeitto, vihreitä tyynyjä.

45. Oletko koskaan pelannut räsypokkaa?
- Juuh. Viime kerrasta on kyllä aikaa...Riparilla ainakin lähti vaatteet.

46. Mistä asioista et pidä omassa ulkonäössäsi?
- Naamasta ja vartalosta.

47. Syötkö roskaruokaa?
- Ranskalaisiin voin joskus sortua, hampurilaista en ole koskaan maistanut.

48. Miten pidät huolta ulkonäöstäsi?
- Värjään hiuksia, sheivaan sääret plus muita naisellisia perusturhuuksia.

49. Tee mielihymiösi.
- :I

50. Seuraatko naapureidesi elämää?
- Asun rivitalossa, mutta tunnen ulkonäöltä noin kolme rivitalomme asukasta. En tiedä minkä näköisiä ihmisiä oikeanpuoleisessa naapurissani asuu. En ole tainnut nähdä niitä koskaan...

51. Oletko koskaan syönyt rautatabletteja?
- Olen, kun oli noita veriongelmia.

52. Miten isket miehen?
- Mieluummin tulen isketyksi.

53. Mitä sanoisit äidillesi, jos tämä löytäisi käytetyn kondomin huoneestasi?
- :D En jättäisi käytettyjä kondomeja lojumaan pitkin huonetta.

54. Mitä eläintä muistutat sängyssä?
- Hei c'moon. Toivottavasti en mitään eläintä.

55. Mitä itkit viimeksi?
- Dumbledoren kuolemaa, kun luin Half-Blood Princeä pari päivää sitten monennetta kertaa.

56. Oletko matemaattisesti lahjaton?
- Omien kriteerieni mukaan kyllä.

57. Jeesus tulee, otatko kopin?
- Ei se tule, joten en joudu vaivautumaan.

58. Oletko angstinen taiteilijapaska?
- Olen osa-aika-angstinen wannabetaiteilijapaska.

59. Onko maailma paha?
- Maailman ihmiset ovat pahoja.

60. Mitä mieltä olet meikkaavista pojista?
- Nuori Ville Valo kajaalit silmissä, nam.

61. Sinulla todetaan parantumaton tauti ja saat tietää kuolevasi kolmen kuukauden kuluessa. Olisitko viikon sisällä valmis suostumaan kehosi syväjäädytykseen, jos tietäisit, että sinulla on pieni mahdollisuus elää?
- Voisin kyllä kuollakin. Jos syväjäädytyksestäni olisi hyötyä lääketieteelliselle tutkimukselle, suostuisin.

62. Olisitko valmis näkemään vuoden ajan hirveitä painajaisia jos sinut palkittaisiin 16000 eurolla?
- Olisin. Ihminen näkee unia joka tapauksessa vain pienen osan yöstä, ja painajaiset ovat jokseenkin merkityksetöntä mielen fiktiivistä tuotetta.

63. Haluaisitko olla kuuluisa ja millä alalla?
- Juu, kuuluisa taiteilija, kirjailija tai tähtitieteilijä.

64. Kohottaisitko äo:täsi 40 pisteellä jos sen jälkeen joutuisit kärsimään koko poskesi yli ulottuvasta arvesta?
- Juu. En ole kaunis, joten yksi arpi sinne tai tänne ei paljoa hetkauttaisi. Olisin mielellään keskimääräistä älykkäämpi.

65. Kenet näistä henkilöistä ottaisit mukaasi autiolle saarelle: Madonnan, Michael Jacksonin, Juice Leskisen, Elisabeth Rehnin vai Pamela Anderssonin?
- Pamelan, sen tissit varmaankin kelluu hyvin. Rakentaisin niistä pelastuslautan.

66. Kuka ihminen on eniten vaikuttanut elämääsi?
- Isä negatiivisessa ja Ville positiivisessa mielessä.

67. Miten pukeudut kun haluat näyttää seksikkäältä?
- Hmph. En ole ollenkaan seksikäs ihminen.

68. Kumman kanssa pelaisit mieluummin jotain peliä, itseäsi huonomman vai itseäsi paremman pelaajan kanssa?
- Itseäni huonomman. Olen niin voitonhaluinen.

69. Kumpi on sinulle tärkeämpää parisuhteessa, että sinua rakastetaan vai että sinä rakastat?
- Tasapuolinen tila olisi ideaali. Jos tietäisin ettei toinen osapuoli rakasta minua, lakkaisin itsekin ennen pitkää rakastamassa.

70. Keksi neljä nimesi alkukirjaimella alkavaa itseäsi kuvaavaa adjektiiviä.
- Naiivi, neuroosinen, nielevä, nuutunut.

Peter Pan -syndrooma

Oo, vihdoinkin on lämmintä. Kävin ulkona bongailemassa leskenlehtiä ja rakastuneita västäräkkipariskuntia, ja olin ihan fiiliksissä. Joku pikkupoika oli keksinyt käyttää tuota tienvarren ojaa kahluualtaana, ja mun teki hirveästi mieli hypätä sen kanssa sinne ojaan roiskimaan ja hankkimaan kevätkeuhkokuumetta. Hillitsin kuitenkin itseni, koska olen pelottavaa vauhtia kasvamassa isoksi ja rajoittuneeksi. Kamalaa. Pitänee mennä tekemään muutama kärrynpyörä tuonne pihanurmikolle, että sisäinen Peter Panini pysyy virkeänä. En tosin osaa tehdä kärrynpyörää, joten Peter saa tyytyä säälittäviin takaperinkuperkeikkoihin. Siinäkin menee kyllä niska ja selkä poikki...Ehkä rakennankin hiekkalinnan tai hiekka-drive-in-Mäkkärin. Huoh, lapsuuden hiekkalaatikkoleikit...Kim oli muuten tosi pro rakentamaan suoria ja sileitä hiekkataloja ja kestäviä autotalleja.

Olen huomannut itsessäni muitakin omituisia kevätoireita. Äkkiä mp3-soittimeni tuntuu sisältävän vain katkeraa ja angstista ranteet auki -oireilumusiikkia, enkä oikeastaan halua kuunnella sellaista juuri nyt. Pitäisi löytää jotain uutta ja energistä riehuntamateriaalia.

Heh, lueskelin ensimmäistä Ystävät-kirjaani ja tuli mieleen, että tämä nykyinen galleriagalluppien loputon tulvahan on vain modernimpi versio noista lapsuuden ystäväkirjoista. Tiedättehän, niistä joissa kysyttiin lempiruokaa, horoskooppia ja lempikukkaa :) Ystäväkirjani mukaan ekaluokkalaisena paras pop-yhtye oli mielestäni XL5. Ystäväni diggailivat näköjään Dingoa, Take Thatia, Rölliä (??) ja Taikapeiliä. Sallan lempiammatti oli neulominen, Kallen mielestä hauskin kouluaine oli "äidin kieli" ja Juuson lempiohjelma oli Hopon poppoo. Söpöä. Olen myöhemmin, ilmeisesti neljännellä luokalla, täyttänyt ystäväkirjaani uudelleen Timon kanssa. Meidän molempien lempibändi on tässä Offspring, Timosta tulee isona rautakauppias ja minusta näköjään gorillankasvattaja. Eheh. Veljeni sen sijaan on kirjoittanut toiveammatti-kohtaan 'astianpesukone'. Taidettiin olla aika smart-asseja jo silloin.  

Blaablaablaa

Eräs minulle kuuluva poliittisesti latautunut asuste lähti eilen ulkomaanmatkalle. Kyseessä ei tosin ole mikään mahtipontinen maailman ympäri 80 päivässä -roadtrip, vaan hieman vaatimattomampi viikonlopuksi Ruotsiin -boattrip. Koska minunkin on kuitenkin revittävä elämäniloni jostain, olen iloinen että edes uskollisesti palvellut palestiinahuivini pääsee lomailemaan Tukholmaan minun jäädessä tallaamaan suomalaista maaperää. Kaikeksi onnekseni kaulahuivini lähti ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen parhaaseen mahdolliseen kaulaan kiedottuna...Jos olisin itse vähemmän ihmismäinen ja enemmän palestiinahuivimainen olento, olisin mieluusti itse kietoutunut kyseiseen kaulaan. Ikävä kyllä ihmisruumiini ei muotoilultaan ole paras mahdollinen kaulahuivinkorvike, joten Ruotsi jäi tällä kertaa näkemättä. Onneksi huivini, sitä kantava kaula sekä muut samaiseen kaulaan kiinnittyneet ruumiinosat palaavat piakkoin takaisin.

(Kaikille emovastaisille ja antihuivihenkisille ihmisille tiedoksi, että olen kyllä jotakuinkin selvillä palestiinahuivin edustamista ideologioista. Israelin ja palestiinalaisten poliittiset konfliktit ovat kuitenkin siinä määrin kaukana länsimaisesta hyvinvointiähkyn täyttämästä elämästäni, etten esimerkiksi ole kokenut hyödylliseksi ryhtyä boikotoimaan Jaffa-appelsiineja, vaikka ne ovatkin israelilaisia. Boikotointi tuntuisi olevan jokseenkin loputon suo: Jos päättäisin olla kovin eettinen, palestiinanmielisen boikotointini pitäisi ulottua pahamaineisen Nestlén lisäksi niin CocaColaan, Disneyhin, L'oréaliin, McDonald'siin kuin Nokiaankin, koska nämä kaikki tietääkseni tukevat/investoivat voimakkaasti Israeliin.)

(Itse olen kuitenkin sitä mieltä, ettei tietämättömiä palestiinahuiviteinejä tarvitse hirttää hoojaämmän raitapaidoista punottuun hirttosilmukkaan, vaikkeivät he koskaan olisikaan perehtyneet huivinsa poliittiseen taustaan. Tuskinpa keneltäkään on jäänyt huomaamatta, että tämä nykyinen trendejä ja pinnallisia arvoja/arvottomuuksia kierrättävä kokonaiskulttuuri heittää kaikki aatteet ja ideologiat samaan keittoon, josta jokainen voi lusikoida itselleen sopivan yhdistelmän. Seurauksena syvällisistä merkityksistä jalostetaan yksinkertaistettuja kertakäyttöversioita, joista on riisuttu liika poliittisuus, mutta jotka kuitenkin riittävät lisämään käyttäjänsä otsaan jonkun ainakin kaukaisesti aatteellisen leiman...Olisi tietenkin typerää väittää, että pinnallisia kertakäyttöarvoja vaaliva nuoriso olisi vain pahan ja muovisen länsimaisen kulttuurikontekstin uhri, koska ensinnäkin tämä nuoriso on - valitettavasti - varsin merkityksellinen osa kyseistä kulttuuria ja toisekseen tuollaisilla ympäripyöreillä kulttuuriargumenteilla on taipumusta sisällöttömyyteen ja pseudointellektuelleihin tyhjiin lauseisiin...Ja tarkemmin ajateltuna koko tämä kappale on yhtä pseudointellektuellia tyhjää lausetta, mutta sehän ei ole mitään uutta minun tapauksessani...Sanotaan vaikka niin, että itse en jaksa kovinkaan aktiivisesti dissata mitään yksittäisiä nuorisokulttuuri-ilmiöitä, koska joka tapauksessa elän keskellä trendien, tuotemerkkien, aatteiden ja ideologioiden värittämää maailmaa. Minua ympäröivä maailma on ladattu täyteen merkityksiä ja pseudomerkityksiä, halusinpa sitä tai en, enkä mitenkään voi ulkoistaa itseäni tästä maailmasta. Ei ole olemassa merkityksistä vapaata, neutraalia tilaa. Tästäpä aukeaisikin käyttökelpoinen aasinsilta wittgensteinilaisen kielifilosofian syövereihin, mutta taidan jättää sen käyttämättä...Anyway, palestiinahuivin trendistatukseen palatakseni, nuorisokulttuuri on varmaankin eri kulttuurisegmenteistä se kaikkein merkitysrikkain, siis latautunut täyteen erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä, jotka auttavat ihmisten lokeroimisessa ja arvottamisessa. Merkitys syntyy tulkinnan kautta, ja tulkinta on aina sidoksissa subjektiiviseen mieleen. Niinpä ei ole olemassa mitään objektiivista tulkintakaavaa, ja siksi esimerkiksi palestiinahuivi merkitsee 10-vuotiaalle goottipeikkoraitasukkaernulle jotain aivan muuta kuin jollekin köyhyysrajan alapuolella elävälle Israelin palestiinamiehityksestä kärsivälle henkilölle. Jahas, tässä päädytään nyt huomaamattani arvorelativismiin tai arvojen intersubjektiivisuuteen...No kuitenkin, mielestäni on turha vetää hernettä nenään, vaikka jonkun ernun huivinkäyttömotiivit olisivatkin puhtaan ulkonäöllisiä. Nämä (idiootit) ovat vain valjastaneet kyseisen asusteen palvelemaan omia tarkoituksiaan ja liittäneet siihen uusia merkityksiä. Niin ne trendit syntyvät - ja kaikkien onneksi myös kuolevat.)

(Ohops, sori tuo äskeinen kappale. Sen oli tarkoitus olla vain pieni sivuhuomautus.)

Niin ihmeellistä kuin se onkin, en juuri nyt halua vinkua ja inistä mistään asiasta. (Jos nuo äskeiset pari kappaletta vahingossa vaikuttivat vinkumiselta, niin se johtuu vain rasittavista kirjoitusmaneereistani. Oikeasti minua ei ärsytä yhtään.) Elämä on jokseenkin siedettävää ja ajoittain suorastaan kivaa. Olen käynyt ahkerasti Turussa nauttimassa kevätauringosta, keinuhevosista, jäätelöstä ja edestakaisista ajeluista oranssilla, narsissein koristellulla förillä. (Vai onko se erisnimi, Föri?) Suorastaan imelää siis, mutta menköön. Oikeastaan olen uskotellut itselleni, että iloinen oloni johtuu kevätauringosta ja muista vuodenaikaan liittyvistä positiivista ilmiöistä, mutta eiköhän se paras mielialannostattaja ole kuitenkin eräs huivilainaaja.

Muutin muuten viime hetkellä mieltäni ja päätin hakea yliopistoon sekä ranskan kielen että ranskan kääntämisen ja tulkkauksen linjalle. En tosin ole vielä tehnyt pääsykoekirjoillani mitään - ellei kirjojen syyllisyydentuntoista siirtelyä näköetäisyyksien ulottumattomiin lasketa. 

Otetaan vastaan hedelmällisiä isäehdokkaita! Maagiset kyvyt lasketaan eduksi. Vapaamuotoinen hakemus. Ps. No mudbloods or half-giants wanted.

Hehehe. Aivoillani on ajoittain lieviä ongelmia todellisuuden hahmottamisessa. Olen tässä lueskellut ranskankielistä Harry Potter et le Prisonnier d'Azkabania, ja äsken katsoin telkkarista Harry Potter and the Chamber of Secretsin. Leffan loputtua saavuin lievän potteryliannostuksen huumaamana tietokoneelle, ja vilkaisin puolihuolimattomasti kalenteria. Totesin, että huomenna nimipäiviään juhlivat Valto ja...VOLDEMORT?! Siis tupla-omg ja tripla-wtf, Voldemortin nimipäivä! Pelästyin jo, että päätä kääntäessäni näkisin itse Herra He Who Must Not Be Namedin kohottamassa taikasauvaansa lausuakseen minulle sanat 'Adavra Kedavra'...NOOO!!! Ja, erään yhteisön nimeä lainatakseni, "Vittu ku Dumbledore kuoli"! Kuka nyt pelastaisi minut ja koko Muggle-ihmiskunnan? No okei, Potter the Scarface tietenkin, mutta jos Voldemort oikeasti olisi ollut selkäni takana, niin tuskinpa edes The Boy Who Lived olisi ehtinyt pelastamaan minua Adavra Kedavralta. I want my Dumbledore back! Minun onnekseni pikainen katsaus selkäni taakse (ja sängyn alle) osoitti, ettei murhanhimoinen Lordi Voldemort majaillut ainakaan samassa huoneessa kanssani...Hieman rauhoituttuani palasin kalenterin luo, ja kappas! Huomenna nimipäiväänsä juhliikin Valdemar, ei Voldemort. Jaahas jaahas, pieni lukihäiriökohtaushan se vaan oli. No panic.

...Jos joskus saan lapsen ja nimeän sen Voldemortiksi, tiedänpähän ainakin minä päivänä (18.4) se voi juhlia nimipäiväänsä. Hei joo! Jos saisin kaksoset, nimeäisin ne Harryksi ja Voldemortiksi. Vähänkö olisi siistiä! Jos lapset sattuisivat olemaan tyttöjä, kasteessa pappi lausuisi sanat "Sinä pikku sinappikone saat kasteessa nimen Harriet, ja sinä pikku sinappikone numero kaksi saat kasteessa nimen Voldemorticia. Aamen, Hokkuspokkus ja Simsalabim!"

Jos ihmettelette mistä saan päätähuimaavan nerokkaat nimi-inspiraationi, niin minäpä kerron: nimeämisen kultainen taito kulkee meillä suvussa. Minua muutaman vuoden vanhempi serkkuni on tähän mennessä ponnistanut kohdustaan Roopen, Akun ja Iineksen. (Siis aivan oikeasti.) Serkullani on kieltämättä jonkinverran etumatkaa oman mini-Ankkalinnansa kanssa, mutta ohitan hänet kyllä jos hankkiudun mitä pikimmiten siunattuun tilaan ja pidän huolen, että seuraavat kymmenen vuotta kuluvat pikku Tylypahkalaisten liukuhihnatuotannossa. Harryn/Harrietin ja Voldemortin/Voldemortician jälkeen jalkojeni välistä ilmestyvät ainakin Severus/Severiina, Draco/Dracoliina ja Sirius/Siirius.

Odotan kyllä lievästi huolestuneena sitä päivää, kun veljeni onnistuu saattamaan jonkun pahaa-aavistamattoman tytöntyllerön raskaaksi. Jos veljenikin noudattaa sukumme extraoriginaaleja nimeämisperinteitä, saatan jo nyt aavistaa tulevien naperoiden kohtalon. Ottaen huomioon veljeni intressit ja sen, ettei hän juurikaan harrasta kaunokirjallisia teoksia, lapset saavat mitä oletettavimmin kasteessa nimet RuneScape.com, Hattrick.org ja FreeSexOnline.net - ja mikäs siinä, eihän nimi miestä pahenna ellei mies nimeään!

Ehkäpä tosiaan olisi parasta, että hiljenen. Tarvitsen riittävät yöunet, jotta jaksan aamulla kilistellä Voldemortin nimipäivän kunniaksi. And the Dark Lord shall return! Mwuahhahahah! ( = mielenvikaista naurua).

Koska olet sen arvoinen/ Kiviäkin kiinnostaa

Kopioin tämän joltain säälittävältä nolifettäjältä.

TEHTÄVÄ: Luettele AIVAN KAIKKI, mitä sinulla on lompakossasi.

- Ajokortti
- Pankkikortti
- S-etukortti
- Äidin SuPer ry:n kortti (saa bensaa halvemmalla)
- 3 kpl matkavakuutustodistuksia
- Eurooppalainen sairaanhoitokortti
- Euro<26>- Lindex Club -kortti
- Jim&Jill Club -kortti
- Turun animeseuran jäsenkortti
- Kampaamo Baroquen kortti (olenko muka käynyt siellä joskus??)
- Funkyn Ollin käyntikortti
- Silmäaseman kanta-asiakaskortti
- Jamera Networksin kanta-asiakaskortti
- Levykauppa Äxän kanta-asiakaskortti
- Hei, tämä on paras: Carte Etudiante d'Institut Polytechnique, Ecole de Biologie Industrielle. Väärennetty opiskelijakortti, jonka mukaan olen ranskalainen opiskelija, nimeni on Sinnulä ja syntymävuoteni 1988 :D Pääsin tällä Versailles'n linnaan ilmaiseksi sisään.
- 2 kpl valokuvia
- Hôtel Brésil Opéran osoitekortti
- Chez Clément -ravintolan käyntikortti
- Finnairin Boarding Passin puolikas (??)
- 3 kpl Pariisin metrolippuja
- 2 kpl Klubin pääsylippuja
- 2 kpl elokuvalippuja
- Kondomi (Oho, tämä oli yllätys. Varmaan joku ikivanha. Heitin sen roskikseen.)
- Mangon musta kuittikotelo
- Kuitteja yht. 39 kpl, joista
- 9 kpl ruokakauppakuitteja
- 8 kpl CD-levyjen kuitteja
- 3 kpl parturikuitteja
- 7 kpl vaatekauppojen kuitteja
- Alkon kuitti
- Autokoulun 2-vaiheen kuitti
- 10 kpl kirjakauppojen kuitteja (Hm, ups)
- Ja lopuksi vielä huikeat 15 euroa ja 48 senttiä!

...Okeiokei, ehkä pitäisi siivota tuota lompakkoa hieman useammin. Vähän kaikenlaista turhanpuoleista tosiaan kertynyt.


[myöhemmin lisättyä meseilyä]

Ïł Vệćčђϊǿ Мǒŗŕįş Šқộởŀ إ -Såul sanoo:
Alkon kuitti, Kondomi, Chez Clément -ravintolan käyntikortti, Finnairin Boarding passin puolikas...

Noora sanoo:
very important stuff indeed.

Ïł Vệćčђϊǿ Мǒŗŕįş Šқộởŀ إ -Såul sanoo:
French restaurant for a romantic dinner, get drunk, have sex and run away back to Finland 

D sanoo:
oot ihana ku vaahtoat

 

"Why not use Gandhi's way? He didn't have guns, and he beat the British Empire." "I'm not... familiar with that."

Hm, mulla on joku herkkä kausi meneillään. Katsoin eilen telkkarista amerikkalaisten tuliasehulluudesta ja vinksahtaneesta kokonaiskulttuurista kertovaa Bowling for Columbine -dokumenttielokuvaa...ja itkeä pillitin yksin pimeässä olohuoneessa. Kyllähän tuo Michael Mooren dokumentti on Oscarinsa ansainnut, vaikkei amerikkalaisten sotahulluus itsessään tule kenellekään yllätyksenä. Oma naurettavan yliherkkä itkureaktioni ei tosin ensijaisesti johtunut niinkään ruumispinojen, kouluammuntadraamojen ja luodinlävistämien pikkutyttöjen näyttämisestä, vaan läpimädistä amerikkalaisista asenteista. Miten vielä 2000-luvulla yksi maailman rikkaimista maista voi olla niin kertakaikkisen epäoikeudenmukainen ja paha paikka?Omaan pieneen pasifistisesti suuntautuneeseen päähäni ei voi mitenkään mahtua, että yksikään täysijärkinen ihminen voisi pitää amerikkalaista asekulttuuria hyväksyttävänä.

Itkin kyllä myötätunnosta kaikkia viattomia kohtaan, mutta vielä enemmän pelosta: miten pahoja asioita voi tapahtua, kun maailman diktaattorina toimii USA - rikas, suuri maa kaikkine ydinaseineen, asefanaatikkoineen ja sairaalloisen vääristyneine asenteineen. Silläkin uhalla, että kuulostan imelältä tekopyhistelijältä, on pakko sanoa että eilen yöllä, kahdestaan pimeässä Bowling for Columbinen kanssa, tunsin fyysistä pahoinvointia kaiken sen amerikkalaisen paskan edessä. Miten vääristynyt yhteiskunta voidaan korjata, jos yhteiskunta ei suostu näkemään omaa vääristyneisyyttään? Lamauttavaa. En voi ikinä korjata Amerikkaa. Voin ehkä vielä oppia lentämään, minusta voi tulla presidentti tai ehkä jopa onnellinen, mutta Amerikkaa en voi ikinä korjata ja siksi tuntui aivan helvetin pahalta ja lamauttavalta eilen.

Minulla on mitä ilmeisemmin liian vähän omia ongelmia, koska yritän omia itselleni koko Amerikan ongelmat...

Älkää toki kuvitelko, että Mooren dokumentti olisi jotenkin avannut silmäni tai murskannut epärealistisia illuusioitani. Mooren dokumentti ei kertonut mitään uutta, mitään mitä en jo tietäisi. Dokumentissa NRA:n johtaja Charlton Heston jossain fanaatikoiden asekokouksessa heristeli mitälie haulikkoaan ilmassa ja julisti perustuslain aseenkanto-oikeutta huutaen "FROM MY COLD DEAD HANDS!", ja hullu kansa hurrasi. Kyllä todella teki mieli varata seuraava lento USA:han, käydä ostamassa ase ja ammuksia amerikkalaisesta elintarvikekaupasta ja käydä ampumassa Herra Heston tuusannuuskaksi, jotta olisin voinut napata sen aseen Hestonin "kylmistä, kuolleista käsistä"...Ikävä kyllä en ole mielenlaadultani niin amerikkalainen, että olisin ryhtynyt toteuttamaan tätä ajatusta.

Yksi kiinnostavimmista kohdista dokumentissa oli Mooren kohtaaminen Marilyn Mansonin kanssa. Kaksinaismoralististen patrioottien vastustama Manson oli kenties älykkäin dokumentissa esiintynyt henkilö. Columbinen kouluammuskelijat, murhaajat, kuuntelivat Marilyn Mansonia. Joidenkin ase tyynynsä alla nukkuvien patrioottien ja ydinasetehtailijoiden mielestä Mansonin provokatiiviset lyriikat ja aggressiivinen esiintyminen saattoivat olla osasyyllisiä ammuskeludraamaan. Vai niin. Vai niin. Pahoittelen voimasanoja, mutta miten vitun typeriä nämä amerikkasedät oikein ovat?! Lainaanpa pätkän Mooren ja Mansonin keskustelusta, koska olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä:

Marilyn Manson: " The two by-products of that whole tragedy were, violence in entertainment, and gun control. - - and we forgot about, uh, the President was shooting bombs overseas, yet I'm a bad guy because I, well I sing some rock-and-roll songs, and who's a bigger influence, the President or Marilyn Manson? I'd like to think me, but I'm going to go with the President."

Michael Moore: " Do you know that on the day of the Columbine massacre, the US dropped more bombs on Kosovo than any other day?"

Marilyn Manson: " I do know that, and I think that's really ironic, that nobody said 'well maybe the President had an influence on this violent behavior' Because that's not the way the media wants to take it - -."

Okei, ehkä lopetan tämän vaahtoamisen. Kuka vaan voi tietenkin huomauttaa, että kaikki "kantaaottavat" kirjoitukseni ovat mustavalkoisia ja yksisilmäisiä, perustelemattomia ja kertakaikkisen huonoja, mutta tarkoitukseni ei olekaan tuottaa objektiivista journalismia vaan tallentaa omat ja mahdollisesti ohimenevät ajatukseni omaan päiväkirjaani. Voinpahan sitten vanhempana nauraa naiiviuudelleni. Tämän päiväkirjamerkinnän ydinviesti, "USA on sairas ja paha maa", ei kuitenkaan ikävä kyllä ole vain ohimenevä huomio, enkä mielestäni ole lainkaan naiivi näin kirjoittaessani.

Äh, tämä sinkkuelämä ja sosiaalisessa tyhjiössä kieriskely on näköjään yliaktivoinut aivojeni poliittisia osia. Apua, tarvitsen äkkiä jonkun miehen, etten kiihkoissani mene liittymään esimerkiksi Vasemmistonuoriin tai bin Ladenin Oravakerhoon.

Ps. Luin tänään kirjastossa lehtiä. Selailin jotain vanhaa Suosikkia, ja kappas! Täten ilmoitan, että omistan samanlaisen t-paidan kuin Antti Tuisku. Sellaisen mustan, jossa on kahden mustekalan kuva. Great. Fuckin' great.

 

Fyysisten kanojen herkästä sielunelämästä ja henkisten kanojen sieluttomasta elämästä

Oho, ulkona paistaa aurinko. Nyt se kesä tulee. Kokeilin jo vaateostoksilla narubikineitä, ja voin vakuuttaa etten tule esiintymään bikineissäni yhdenkään jäisen avannon tai kloorisen uimahallin lähettyvillä. Kesän on siis tultava, jotta pääsen toteuttamaan itsepaljasteluviettiäni.

En muistaakseni käynyt viime kesänä kertaakaan uimassa, joten patoutuneita paljasteluhaluja on todellakin ehtinyt kertyä...Ehkä voisinkin siirtyä suoraan nudistirannoille.

Olin eilen shoppailemassa, ja kerrankin käteen tarttui muutakin kuin ilmaislehtiä ja Punaisen Ristin/ Amnestyn/ Pelastakaa gerbiilit ry:n lappusia. Näitä maailmanparantajia suorastaan vilisee nykyään Hansassa. Eikä maailmanparantamisessa mitään vikaa ole, päinvastoin, mutta eräskin Hansassa pakanoita käännyttänyt jeesustelija ei malttanut päästää hihastani irti, joten jouduin lausumaan muutaman kärkevän mielipiteen hänen kauppaamastaan pelastuksesta. Taivaan Isän bisnekset sujuisivat paremmin, jos pikku anekauppiaat keskittyisivät potentiaalisten jeesustelijoiden värväämiseen ja jättäisivät kaltaiseni menetetyt tapaukset kieriskelemään maallisessa synnissään.

Tämänpuoleisen maailmaan epäkohtiin keskittyvät järjestöt ovat tosin ihan kiinnostavia - eilen opin shoppailuni lomassa, että stressi aiheuttaa häkkikanoille psyykkisiä häiriöitä ja että kukkotiput (?) murskataan mekaanisesti heti niiden synnyttyä. Niinpä eettisten kuluttajien pitäisi siirtyä munattomaan elämään. Olen kieltämättä erittäin huolestunut häkkikanojen stressistä ja psyykkisistä ongelmista. Ehkä KELA voisi järjestää häkkikanoille terapiaa? Mielikuvaharjoittelua stressinhallintakyvyn parantamiseksi? Voisivatko sielunelämältään järkkyneet häkkikanat ehkä saada ohitusoikeuden jonottaessaan mielenterveyspalveluihin? Voisiko yhteiskunta kustantaa kanoille rentouttavan loman Naantalin Kylpylään?...Entäpä mihin menevät näiden eläinten oikeuksia ajavien yhdistysten saamat jäsenmaksut ja lahjoitukset? Kustannetaanko varoilla kenties hautajaiset kaikille niille kettutyttöjen vapauttamille minkeille ja ketuille, jotka eivät häkkielämään tottuneina pysty enää sopeutumaan villiin luontoon vaan kuolevat nälkään? Varmasti nämä pikku karvaturrit kuolevat mielessään ajatus "Onpa sentään hienoa kuolla turkki päällä, kylläpä kaikki Eläinten Taivaan kynityt ja karvattomat minkit ovat nyt minulle kateellisia."

...Eläimet ovat mielestäni ainoita, joilla tulisi olla oikeus pukeutua turkkiin. Kannatan kyllä eläinten oikeuksia jossain määrin, mutten usko että luomakunnan kruunuksi itsensä korottanut ihminen enää luopuu omista turkkiinpukeutumisen, lihansyönnin tai munansyönnin oikeuksistaan.

Hm, eksyin näköjään hieman syrjäpoluille alkuperäisestä shoppailuaiheestani. Ilokseni huomasin, että Mango on rantautunut Turkuun, ja sorruinkin ostamaan sieltä yhden ylihinnoitellun paidan. Lisäksi tyhjensin lompakkoani H&M:n kassalla ja Akateemisessa kirjakaupassa, josta ostin Ranskan Voguen. (Ranskan Vogue on se ainoa ja oikea, britti- ja Amerikka-versiot näyttää jotenkin halvoilta.) Lopuksi kulutin (äidin) rahoja Arnoldsilla, koska sisäinen porsaani himoitsi valkosuklaakuorrutettua donitsia. Tunsin itseni kertakaikkisen naurettavaksi siinä herkutellessani rasvassa uitetulla rinkulallani ja lukiessani samalla Voiman uusinta numeroa. Kyllä, olen paha ihminen.

Lauantaina olin juhlistamassa Sauvossa erään ystäväni synttäreitä. Aina Sauvossa vieraillessani tunnen pienenpientä nostalgiaa lapsuuden maisemia kohtaan, ja toisaalta suurensuurta helpotusta siitä, etten enää joudu pyörimään niissä samaisissa maisemissa. Erittäin innokkaasti boolia tarjoilleen synttärisankarin ansiosta tunnelma oli varsin iloinen. Juhlien parhainta antia oli epäilemättä erään nuoren kyvykkään keinosiementäjän seikkaperäinen opastus kalkkunoiden keinosiementämisen ihmeelliseen maailmaan. Opimme, ettei putkesta saa imaista liian kovaa, ellei halua maistella kalkkunan suvunjatkamisnesteitä.Tyttöporukkamme siis istui kakkukahvilla ja keskusteli kalkkunoiden spermasta, mikä on aivan normaalia varsinkin kun synttärisankarin vanhemmat ja sukulaiset istuvat viereisessä pöydässä...

Jossain vaiheessa juhlaseurueemme suuntasi Turun yöelämään, The Clubille. Olihan se opettava kokemus. Opin ainakin, etten enää halua The Clubille. Ystävien kanssa on tietenkin ihan mukavaa missä vaan, mutta en kyllä käsitä miten kukaan voi vapaaehtoisesti haluta The Clubin kaltaiseen teiniluolaan. Luulisi myös, että ne helvetin 40-vuotiaat, valkoisiin tiukkoihin paitoihin verhoutuneet kreikkalaiset pedofiilisedät voisivat kokoontua muualla...Toinen pelottava ilmiö ovat nämä Jessica Simpsonin älynlahjoilla varustetut täydelliset barbinuket, joilla oli sinistä luomiväriä kulmakarvoissa asti ja VALKOISET TERÄVÄKÄRKISET PIIKKIKORKOKENGÄT, JOIDEN VARSI JATKUI POLVEEN ASTI. Pahoittelen Caps Lockin raiskausta, käytin sitä tehokeinona ilmaistakseni rajatonta ihmetystäni. Miten kukaan, edes kukaan Jessica Simpsonin älynlahjoilla varustettu henkilö tai muuten vain jälkeenjäänyt ameba, voi vetää tuollaiset kengät jalkaansa ja kuvitella näyttävänsä joltain muulta kuin totaalisen naurettavalta?

...Tosiasiassa The Clubin keskivertoasiakkaan silmissä näytin varmasti itse naurettavammalta kuin tämä valkoisten piikkikorkopolvisaapasbarbien armeija. Olin jokseenkin ainoa Converseihin pukeutunut emotukka siellä korkokenkien, minihameiden, glittermeikkien ja paidoista ulosvyöryvien rintojen luvatussa bilemaassa. Vähempikin alkaa ahdistaa. Ja vaikka ystäväni eivät olekaan mauttomia glitterbeibejä, sulautuivat he joukkoon jokseenkin minua paremmin. Enimmäkseen ehkä siksi, että heitä kiinnosti hauskanpitäminen ja tanssiminen, kun minä puolestani keskityin olemaan katkera niistä seitsemästä eurosta, jotka jouduin pulittamaan päästäkseni sisälle moiseen kakkapaikkaan. En nimittäin omista yhtäkään member cardia tai VIP-läpyskää, enkä kyllä aio ryhtyä memberiksi vaikka kaikki Sedu-henkiset baarit kieltäytyisivät päästämästä minua sisälle ilman sellaista...Hahaha, tulikin mieleeni että taisin olla hieman päissäni The Clubille saapuessani, koska tarjosin kassatytölle S-Etukorttia tämän tiedustellessa member cardia. Illan kohokohta oli Hesellä käynti. Naisseurassa kyllä kerta toisensa jälkeen huomaa, että naurettava draamailu on olennainen osa illanviettoja. Itse olen ilmeisesti liian mies ymmärtääkseni moista touhua.

Draamailusta huolimatta mulla on kyllä aika ihania ystäviä. Keiden muiden kanssa muka voisin heittäytyä täysin sydämin perinpohjaiseen kalkkunoiden keinosiemennyskeskusteluun?

Pata kattilaa soimaa

Hei, muutama lisäys tuohon edelliseen. Ensinnäkin minua ärsyttää Pinkin Stupid Girls -biisi ja siihen tehty kliseevideo. Neiti on olevinaan niin kaiken muovisen ja seksistisen amerikkalaisuuden yläpuolella, muttei kuitenkaan ole tehnyt yhtäkään musiikkivideota, jossa vältyttäisiin paljaan pinnan esittelyltä. (Tämä ei ole mikään feministinen purkaus, minulle ei ole mitään paljasta pintaa vastaan.) Kaiken kruununa neitokainen kysyy Voice TV:n haastattelussa suomalaiselta haastattelijalta, että juhlimmeko me Suomessa heinäkuun neljättä päivää (= Yhdysvaltojen itsenäisyyspäivää). No tottahan toki me juhlimme, nostamme tietenkin Yhdysvaltojen liput salkoon ja veisaamme The Star-Spangled Banneria sydämemme pohjasta! Myöskään 9. marraskuuta ei suomalaisten riemulla ole rajaa, kun Kambodzan itsenäisyyspäivän juhlinta yhdistää koko pohjoisen kansamme. Idiootti.

Unohdin jo sen toisen epäkohdan. Palailen asiaan.

Voi että, margariini että

Ahdistaa! Voi että. Voi että. (Voi että = sensuroitu versio jostain sävyltään voimakkaasta kirosanasta.) Kaikki jatkokoulutuspilkunviilaussäädökset ja järjettömät on-haettava-kolmeen-ammattikorkeakouluun-jotta-voit-saada-työmarkkinatukea -säännöt (kyllä, oli ihan pakko raiskata tuota väliviivaa) ketuttavat minua varsin raskaasti. Ja tämä näppäimistö vaurioituu pian pysyvistä, kun hakkaan näitä kirjaimia liiallista kontrolloimatonta voimaa käyttäen. Ja mikseivät eräät Turun yliopiston tiedekunnat päivitä niitä nettisivujaan?! Voi että.

Tämän lisäksi minua ärsyttävät myös isä, äiti, äidin mies, isän naisystävä, ikuinen lumiloskassa kahlaaminen, George Bush ja muut alkueliöt, kauppojen pastellisävyiset kesävaatevalikoimat, se että Lidlissä ei ole ostoskoreja, ihmiset jotka käyttävät kahden neliön rivitalopihamaatamme nelijalkaisten ystäviensä jätössäiliönä, äidin ikuinen isän mollaus ja isän ikuinen äidin mollaus, se että en tiedä missä, kenet ja mitä haluan ja se että kuitenkin minun pitäisi tietää, se että en ehdi Saulin kanssa lauantaina Turkuun, se että olen suuressa vaarassa joutua lauantaina laulamaan karaokeen "Aikuinen nainen mä oon!!" ja vielä suuremmassa vaarassa joutua lauantaina johonkin Sedun lihatiskitrendibaariin, käsittämätön kertyvän pölyn määrä lattialämmitetyissä rivitaloasunnoissa, bensan törkeä hinta, kaiken muunkin törkeä hinta, se että en ole tarpeeksi älykäs/laiha/kaunis/jne. ja tähän liittyvä laihtumisen ja viisastumisen vaikeus, nettiaddiktio, se että kirjoitan älyttömiä listoja enkä käytä pilkkuja ja pisteitä niitä vaativissa paikoissa, se että estetiikkaa voi opiskella pääaineena vain Helsingin yliopistossa, palestiinahuividissaajat ja emoilmiöinisijät, typerät identiteettikriisini, se että Suomessa syödään aina perunaa vaikka se on pahaa, fetajuuston hinta, mp3-soittimeni surkean pieni muistitila, se että Lost loppuu aina törkeän jännittävään kohtaan...Olikohan vielä jotain? Ai niin, minua ärsyttää, kun lempiruokani parsa-kukkakaalipussikeitto on liian laihaa litkua ellei siihen lisää itse suurustetta. JA minua ärsyttää suuresti Rumban asioihin perehtymätön reportterisetä, joka osti Disco Ensemblen Tavastian keikalta Boys don't learn -pinssin, vaikkei edes tiennyt kyseisen pinssin viittaavaan Pedestrian's Motorin samannimiseen biisiin. Huutava vääryys!!!

Voi että. Voi että. Voi että. (Ks. sanaselitys ensimmäisen kappaleen alussa.)

Vastapainoksi vielä lista mukavista asioista: Khoman The Second Wave, Lost ja se, että suurustamisen jälkeen parsa-kukkakaalipussikeitosta tulee varsin kulinaristinen elämys. Tarjoillaan paahdettujen leipäkuutioiden ja juustoraasteen kanssa.
 

Aaltoliikettä

Laiskottaa. Heräsin aikaisin, kävin työhaastatelussa ja Tiimarissa ostamassa niitä ohuenohuita 0,05:n mustia tusseja, joihin olen täysin addiktoitunut. Sellaisella ohkaisella tussilla on hyvä piipertää kiemuraista minikaunoa erinäisiin vihonsyrjiin. On jotenkin nuukahtanut ja nukkavieru olo, miksi olen aina näin aikaansaamaton?

Olen kuunnellut aamupalapöydästä lähtien Khoman (aka Koma) eilen ilmestynyttä The Second Wave -levyä. Aivan sanoinkuvaamattoman täydellistä musiikkia. Suhteeni Khoman debyyttilevyyn, pahaenteisesti nimettyyn Tsunamiin, oli sellainen salakavalasti etenevä rakkaustarina, mutta The Second Wave imaisi minut heti pyörteisiinsä. Ainakin omissa korvissani Khoma kuulostaa juuri siltä, mitä levyjen nimet lupaavat - maailmanlopulta, tai ainakin joltain katastrofinkatkuiselta pysäyttämättömältä luonnonvoimalta. Synkeä mahtipontisuus, angstiaaltoilu ja jotenkin lopullista onnettomuutta henkivä tunnelma yhdistyvät päässäni maailmanloppumusiikiksi.

Ylitsepyyhkivän musiikillisen kauneuden lisäksi Khoma tuottaa ainakin minussa uskomattoman visuaalisia mielikuvia. Jotenkin tällainen raskaan melankolinen, lohduton kauneus jättää paljon syvempiä jälkiä kuin mikään kuiskauksenkevyenä kupliva pastelli-iloittelu, oli kyseessä sitten musiikki, kirjallisuus tai kuvataide. Tiesiväthän jo Hegel ja Nietzsche, että muutos ja luovuus kumpuavat negatiivisista mielentiloista, vihasta, surusta, sodasta ja kuolemasta. Ilo ja onni ovat pysähtyneitä tiloja. Tämän mukaan oma tämänhetkinen olotilani on jokseenkin onnellinen, koska minkäännäköisiä inspiraatiomyrskyjä tai seuraavalle tasolla nousemista ei ole näkynyt lähimaillakaan. Pitäisi ilmeisesti tavoitella kurjuutta ja lohduttomuutta, jotta luovat energiani lähtisivät taas liikkeelle...No okei, nyt tämä alkaa kuulostaa aivan joltain Feng Shuilta. Ehkä inspiraationpuutteeni johtuukin väärään nurkkaan naulatusta kirjahyllystä tai pahaa karmaa henkivästä yöpöydästäni. 

邊個廣州嘎?..企出來!

Kirjoitin tänne eilen yöllä säälittävän katkeransävyisen vuodatuksen yo-kirjoituksia ja YTL:n setiä kohtaan tuntemistani antipatioista, sekä siitä kuinka päänsisäisen Nooralandiani perfektionistipormestari langettaa minulle vähintäänkin ikuisen henkisen kuritushuonetuomion rangaistakseen minua säälittävän keskinkertaisista yo-kirjoitustuloksistani. Keskiyön jälkeen aloin tympääntyä omaan tyhjänpäiväiseen valitusvirteeni ja deletoin koko paskan. Eivät ne eximiat enää muutu laudatureiksi, vaikka kuinka märehtisin.

Tämä yllättävä rationaalisen ajattelun ja positiivissävytteisten ajatusten aalto johtuu jokseenkin kokonaan lukion loppumisesta. Se laitos ei kenties tuonut esille kaltaiseni stressipesäkeperfektionistin parhaita puolia. Jokainen yhdeksää huonompi koearvosana synnytti minussa pakottavaa tarvetta hirttäytyä hiuksistani lähimpään sähkötolppaan tai männynoksaan - ehkä leikkautinkin lyhyen tukan jonkin alitajuisen itsesuojeluvaiston ohjaamana. Hirttäytymiseen kelpaamattomasta hiuskuontalosta onkin hyötyä, kun nyt kolmen vuoden (tai kahdentoista, jos aloitetaan alusta) jälkeen huomaan, ettei siitä lopputodistuksen keskiarvosta ole mitään hyötyä yliopistoon pyrittäessä tai elämässä ylipäätään. Paska tsägä.

Missä kesä viipyy? Tai edes lohdutuspalkintokevät? Kävin eilen kirjastossa, ja taivaalta satoi vuorotellen kissankokoisia lumihiutaleita, koirankokoisia räntämöhkäleitä ja oman pääni kokoisia vesipisaroita. (Okei okei, ehkä hieman liioittelen, mutta tajusitte varmaan pointin.) Koska en omista kumisaappaita, jouduin suojaamaan jalkani tulvailmiöiltä verhoutumalla maihareihin. Maihareissa ei sinäänsä ole mitään vikaa, mutta en ole mikään hevistelijägootteilija vaan käytän maihareita ainoastaan talvitarkoituksiin. Enkä haluaisi joutua turvautumaan talvikenkiin huhtikuussa! Maihareille kuitenkin täydet pisteet vedenpitävyydestä. Saatoin mahdollisesti näyttää hieman kaksijakoiselta talsiessani kirjastoon mustissa maihareissa ja musta huppu päässäni, kirkkaanvihreä pilkkusateenvarjo punaoranssiraidalliseen tumppuun verhotussa kädessäni. Maija Poppanen goes heavy. Tai vielä parempaa, viaton Maija Poppanen kääntymässä satanisti-hautojenkaatelijaksi kuunneltuaan viattomilla pikku korvillaan Lordin euroviisumuotoon puettuja saatanallisia säveliä. Lordin, tuon aikamme antikristuksen saatanallinen euroviisukappale saastuttaa koko Suomen nuorison, ja maatamme uhkaa loputon kaadettujen hautojen, viillettyjen ranteiden ja helvetin lieskojen aalto. Voimme vain rukoilla, että kaikkivaltias Taivaan Isä antaa Lordille tämän synnit anteeksi.

...Siis oikeasti, tervetuloa Suomeen, amerikkalaisen kaksinaismoraalin luvattuun maahan. Joku naurettava setä vetää vappunaamarin päähänsä ja voittaa euroviisut, ja äkkiä koko maan moraalipoliisit ja nutturapääkyttääjät aktivoituvat Saatanan vastaiseen sotaan. Samaan aikaan joka kolmas pappi jää kiinni maallisten halujensa purkamisesta pikkupoikiin, mutta mitäpä siitä. Samaan aikaan Herra Bush jatkaa Jumalansa nimissä taivaallista teurastusretkeään, mutta mitäpä siitä. Samaan aikaan, joka sekunti, afrikkalainen lapsi kuolee nälkään tai aidsiin, samaan aikaan musliminaisia heitetään sementtikengissä uima-altaan pohjalle Allahin käskyjen mukaisesti, ja samaan aikaan suomalaiset raiskaajat saavat huikeita kahden kuukauden ehdollisia rangaistuksia, mutta mitäpä siitä. Nämä toimet ovat vain kärpäsenkakkaa verrattuna vappunaamaariin pukeutuneen euroviisuvoittajasedän pohjattomaan pahuuteen. Aamen ja (Hard Rock) Hallelujah.

Äh, pitäisi mennä nukkumaan. Huomenna on tarkoitus päästä liikkeelle ennen puoltapäivää ja suunnistaa kohti Turun levykauppoja Khoman uutta levyä metsästämään.

.......

Tässä vielä mesekeskustelumuodossa esitetty Lapsuuden muistelmat, osa 1:

Noora sanoo: mä menin kerran Paavolle (nimi muutettu) ja se tuli alasti avaamaan eikä suostunut pukeutumaan.
Noora sanoo: oi niitä aikoja...
V sanoo: juuh
Noora sanoo: ja Paavo myös kerran pissasi mun päälle.
V sanoo: aika kinkyä
Noora sanoo: tai mun banaanimekon päälle.
V sanoo: ihme leikkejä teillä
Noora sanoo: söin mustikoita jonkun puskan juurella, ja toinen tulee kusemaan niskaan.
V sanoo: ja tää tapahtu koska, viime viikolla?