Äm

Hieno päivä kerrassaan. Heräsin noin 19 minuuttia ennen työvuoroni alkua. Vilkaisin pikaisesti peiliin ja havaitsin näyttäväni neljä päivää sitten kuolleelta narkomaanilta. Rumalta sellaiselta. En ehtinyt naamioimaan itseäni yhtään ihmisemmän näköiseksi, vaan poistuin talosta tuntien itseni maailmankaikkeuden suurimmaksi näkösaasteeksi. Töissä nyhjötin kassalla puoliunessa ja väistelin ihmisten närkästyneitä "Eikö tähän työhön ole mitään naamarajaa?" -katseita. Aamupalani koostui puolesta milligrammasta hammastahnaa, joten energiatasoni lähenteli absoluuttista nollapistettä. Yhtäkkiä havahduin huomaamaan, että joku täti ojentaa minulle viiden sentin kolikkoa, jonka kääntöpuolella on kuva kannabiksen lehdestä. Ihmettelin itsekseni, miksei minulle ole kerrottu Kolumbian liittyneen EU:hun. Asiaa lähemmin tarkasteltuani huomasin, ettei kyseessä ollutkaan kannabiksen vaan tammen lehti. Jaahas.

Kahvitauolla nautiskeltujen kofeiinituotteiden ihmeitätekevän vaikutuksen vuoksi loppupäivä sujui vähemmän koomamaisissa merkeissä.