Darwinin ejakulaatioteoria

Kaikenlaista, muttei mitään. Eilisen kohokohta oli se, kun illalla satoi kiiltävää kevyttä lunta, joka näytti katulamppujen valokeilassa ihan hyttysparvelta.

Disneyland Parisin työhaastattelussa mielistelin samettipukuista homoaksenttimiestä parhaan kykyni mukaan, ja pyrin osoittamaan innokkuuteni luopua kokonaan omasta persoonallisuudestani tullakseni pesunkestäväksi Disneyland-propagandalla kyllästetyksi amerikkahenkiseksi muovinukeksi. Kieli ruskeana odottelen postia Mikki Hiireltä.

Nyt katselen vanhoja Simpsoneita, joissa Homer on haalistuneen vaaleankeltainen, ja yritän olla tiedostamatta ympärilläni tanssivaa villakoirakulkuetta. Tiskialtaassa kasvaa jotain eksoottista ja
jääkaapin juustoraastepussin sisältö on läpikäynyt drastisen transformaation. Huoh.

Cipralex sai kaksi uutta lääkärin määräämää ystävää, Mirtazapinin ja Zolpidemin. Yhdessä ne kisailevat siitä kenen nimessä on eniten vierasperäisiä kirjaimia, ja kuka aiheuttaa parhaimmat hallusinaatiot nenän kautta vedettyinä. Ensin mainitun ansiosta tekemättä jätettyjen ja laiminlyötyjen velvollisuuksien loputon lista ei enää aiheuta ahdistuksen ja syyllisyyden tunteita, joten voin surutta jatkaa holtitonta lusmuiluani. Aamen, ja kas, seinästä kasvaa pinkkejä sieniä!

Eilen kävin Petran kanssa Cafe Artessa juomassa pyöreistä kulhoista café au lai'ta. Seinillä oli klovnimaalauksia, jotka entisen kuviksenopettajani arvoasteikolla olisivat kenties olleet banaalin
keskinkertaisia ja täynnä tunkkaista symbolismia, mutta minulla on onneksi aina ollut silmää keskinkertaisuudelle. Lisäksi siellä istui valkotukkaisia arvokkaita mummoja, joihin olen myös aina ollut heikkona. Ai niin, ja vihreällä hyytelöllä kuorrutettuja ylihinnoiteltuja kakkupaloja. Näyttivät varsin radioaktiivisilta. Lisäksi Laurin kanssa suunnittelemme ottavamme tulevaisuudessa asuntovakuutuksen. Eiköhän tämä tästä.

Osta mielenterveys, omavastuu 17,75/kk

Niin huoh, kävin apteekissa kiristelemässä hampaitani, kun 
mielenterveyteni kuukausittainen ylläpito maksaakin rahaa. 
Myönnettäköön, että tulevaisuutta ajatellen lääkkeet saattavat olla 
ihan hyödyllinen sijoitus, kenties jopa hyödyllisempi kuin uudet 
punaiset skottiruutuiset juhlakenkäni, mutta silti, yhyy-nyyh-viil-viil. Psykosedästäkin joudun pian maksamaan, mikä olisi ihan
hyväksyttävää, jos siitä jäisi käteen muutakin kuin nenäliinoja. 

Tänään äiti pelasti päivän tuomalla myslileipää, pussikeittoa, juustoa ja silitysraudan. Lyhensi vielä uudet asianajajahousunikin, ja tarjosi ylihinnoiteltua lattea Cafe Brahessa. Tuntui kivalta. Ihan mukavaa vastapainoa eiliselle, jolloin en jaksanut edes nousta sängystä mennäkseni luennoille, ja jopa minun ja parini videoitava pilvenpolttoesitelmä jäi tekemättä. Videoitava pilvenpolttoesitelmä onkin sitten kehittävintä mitä olen yliopistolla puuhastellut tässä viime aikoina.